sunnuntai 4. huhtikuuta 2021

Rehtsuo, Kuhankuono

 Pääsiäislauantai oli sopiva päivä lähteä tsekkaamaan Rehtsuo, kun mukavan aurinkoinen kevätpäivä oli arvattavasti houkutellut turkulaiset ulos luontoon ja tutuilla paikoilla olisi varmasti ollut suorastaan ruuhkaa. Olin monesti aiemmin katsellut maastokartasta, että Ruskon, Vahdon ja Nousiaisten paikkeilla on selkeästi kartasta erottuva, yllättävän laaja luonnonsuojelualueeksi merkitty suoalue. Lisäksi olin googlannut, että Rehtsuon reitti ei ole rengasreitti, joten paikalle pääsyä piti hieman miettiä. Selvisi, että Fölillä pääsee mukavasti Puutorilta Vahdon päätepysäkille ja polun toinen pää johtaisi myös samaisen linjan pysäkille, joten kulkuvälineeksi valikoitui bussi. Busseja ei mene etenkään lauantaisin kovin usein, joten aikataulua piti suunnitella hieman etukäteen. 

Vahdon päättäriltä matka jatkui n. 1,2 km asvaltoitua tietä pitkin, kunnes tien oikealla puolella tuli vastaan polulle osoittava kyltti. Tai ei nyt varsinaisesti osoittava, sillä kyltit eivät olleet parhaassa mahdollisessa kunnossa, mutta joka tapauksessa niiden avulla näki, mistä kohtaa oli tarkoitus kääntyä metsään.


 Polku oli aluksi hukassa, sillä puissa oli varmaan ollut merkkejä, mutta puut oli kaadettu ja polun päällä oli paksu havu- ja oksakerros. Mutta tätä varten on kartta! Ja sieltähän se polku lopulta löytyi. Ja sitten alkoivat vaihtelevat maisemat: oli niin metsää, kallioita kuin suotakin. Paikoitellen oli vielä vähän märkää ja lumistakin, mutta ei mitään, mistä ei gore-texeillä selviäisi.





 

 

Odotus palkittiin ja pitkospuilla pääsi kulkemaan myös suon poikki ja oli mahdollista nähdä, kuinka iso suo on kyseessä, näin laajoja suoalueita kun ei täällä ihan joka nurkalla ole.

 

Suopursujen kukintaa odotellessa <3

Harmillisesti polku meni hukkaan kuljettuani 2/3 matkasta, kun uusia merkintöjä ei ollut ehditty laittaa harvennusten jälkeen. Lähellä oli asutusta, joten en halunnut vahingossa tupsahtaa jonkun pihalle. Jonkin aikaa mutkiteltuani koin järkevimmäksi ratkaisuksi siirtyä lähellä kulkevalle asvalttitielle, jonka kautta ehdin bussipysäkille ja jäi vielä hyvin pelivaraakin.

Rehtsuo oli ruuhkattomuuden kannalta nappivalinta: kolmen tunnin aikana ei tullut vastaan ketään. Tänne pitää mennä ehdottomasti uudestaan ja aloittaa kulku toisesta suunnasta, jos polun jatko löytyisi sillä tavalla helpommin. Maisemien puolesta Rehtsuo oli mukavan monipuolinen ja bussilla ihan kätevästi saavutettavissa. Reitin pituudeksi tuli tällä tavalla 10,6 km, luultavasti koko matkan vaellusreittiä kulkemalla olisi ollut hiukan lyhyempi.





Lisää kuvia reitin varrelta https://kjkuvat.1g.fi/kuvat/Luontokuvat/2021/rehtsuo_03042021/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti